maanantai 26. marraskuuta 2012

23.11.2012 verkkopalaverin muistio

Wikikirjatyöskentelyn marraskuun verkkopalaveri järjestettiin viime perjantaina 23.11. - mukana olivat Päivi J., Päivi S., Pauliina, Anna-Kaisa, Tuija, Riitta ja Yrjö. Molemmat Päivit kokeilivat muuten Connect-palaverissa mukana olemista iPadeilla, ihan hyvin vaikutti toimivan!

Aluksi kävimme läpi lyhyesti työskentelyyn liittyvät käytännön asiat - lähinnä siis joulukuun verkkopalaverin ohjelmaan liittyvää asiaa ja vuoden 2013 verkkopalaverien mahdollisiin asiantuntija-alustuksiin liittyviä asioita.

Joulukuun verkkopalaveriinhan on tavoitteena saada mukaan alustus virtuaalimaailmojen ja lisätyn todellisuuden tekijänoikeuksista - Toikkasen Tarmo on lupautunut alustajaksi ja mikäli Tarmolle sopii, tuon alustuksen voisi toteuttaa ihan laajempanakin webinaarina, koska aihealue varmasti kiinnostaa monia. Päivämäärä verkkopalaverille on vielä hakusessa, joten tiedottelemme tästä sitten lisää kun päivämäärä on lyöty ydinporukan ja Tarmon kanssa lukkoon. Aihealueeseen liittyviä kysymyksiä pyritään kokoamaan jo ennalta Tarmolle, niitä voi vaikkapa ilmoitella Facebook-ryhmäämme koostettavaan listaan.

Vuoden 2013 aikana meillä ehtii olla yhteensä kolme verkkopalaveria (ellemme loppuvaiheessa järjestä niitä esim. parin vkon välein - riippuu varmaan myös vähän kirjan etenemisestä). Niihin kyseltiin myös toiveita aihealueeseen liittyvistä teemoista ja alustuksista. Savonlinnan opettajakoulutuksen kokemuksia ehdotettiin yhdeksi alustuksen aiheeksi, ovat kuulemma kokeilleet Second Lifea jo pitkään siellä. Lupasin kysellä alustusta. Muita ehdotuksia ei nyt tullut, itselleni tuli mieleen ajatus siitä, että jos saisimmekin yhden alustuksen noviisikäyttäjänäkökulmasta - jos joku tietää hyviä ehdokkaita, ilmoitelkaa minulle (tai jos joku virtuaalimaailmojen noviisikäyttäjä sattuu lukemaan tätä, voit ottaa yhteyttä ja ilmiantaa itsesi :). Blogikirjaa taannoin työstettäessä eräs noviisiblogaaja kertoi kokemuksiaan blogaamisensa alkutaipaleelta - erityisesti siitä näkökulmasta, minkälaisia ohjeita hän näkisi että blogikirjassamme tulisi olla, jotta se vastaisi noviisiblogaajan tarpeisiin. Tässä toimisi varmasti sama idea - se auttaisi meitä kirjoittamaan todelliseen tarpeeseen vastaavaa asiaa. Mutta ehdotelkaa kommenttina tähän tai Facebook-ryhmässämme myös toiveita ensi vuoden verkkotyöskentelyjen alustuksista!

Esiin nostettiin myös jo viime kerralla aloitettua keskustelua siitä, millä tavalla meidän tulisi wikikirjaamme kirjoittaa - vapaamuotoista ja mahdollisimman konkreettista tekstiä, ja minkälaisia linkkejä, viitteitä ja caseja mukaan otetaan. Aika suuri yksimielisyys vallitsi siitä, että tavoitteena on pyrkiä tekstissä mahdollisimman käytännönläheiseen, helppolukuiseen ja konkreettiseen esitykseen, jotta aihealueella vasta ensiaskeliaan ottavat pääsevät hyvin kärrylle aiheesta. Casejen ja artikkeleiden joihin viitataan ei tarvitse olla mitenkään yksinomaa tieteellisiä, kirjaan voidaan kerätä monenlaista ja monipuolista aineistoa. Pidetään kuitenkin huoli siitä, että ilmoitetaan lukijalle selkeästi milloin kyseessä on tutkittu tieto ja milloin esimerkiksi omaan kokemukseen pohjautuva näkemys. Jos vaikkapa perustellaan virtuaalimaailmojen opetuskäyttöä, voidaan hyvin ottaa mukaan erilaisia konkreettisia caseja ja tuoda esiin miten eri jutut ovat näissä caseissa toimineet, mutta tuodaan tiettäväksi kuitenkin myös tutkittua tietoa eikä väitetä yksittäisen ei-tutkitun kokeilun perusteella että joku asia on varmasti siten kuin miltä vaikuttaa :)

Kävimme läpi kunkin ydinryhmän jäsenen osalta mitä he ovat jo wikikirjaan ennättäneet kirjoitella, ja josko ajatukset siitä mistä kukin haluaisi erityisesti keskittyä kirjoittamaan ovat vielä fokusoituneet entisestään. Oli hienoa huomata, että ryhmäläiset olivat kiinnostuneet hyvin erilaisista aiheista, joten monipuolista aineistoa on luvassa wikikirjaamme. Myös todella tärkeitä asioita nousi aihelistalle. Lisään lähipäivinä tähän blogiin vielä tarkemman vastuualuelistauksen sen mukaan mitä kukin palaverissa mukana ollut nosti esiin omaksi kiinnostuksen kohteekseen, mutta tässä muutama yleishuomio asioista, joiden esiinnostaminen on tärkeää.

Konkreettisia case-esimerkkejä on korostettu alusta alkaen tärkeiksi, ja näitä on luvassa. Päivi J. aikoo kirjoittaa erityisesti lisätyn ja virtuaalitodellisuuden soveltamisesta rakennusalalle ja siihen liittyvään opetukseen. Esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa on hyödynnetty lisättyä todellisuutta osana kansalaistoimintaa. Päivi toi lisäksi myös hyvin esiin huomionsa, jonka mukaan lisätyn todellisuuden tiimoilta olevista aineistoista paistaa hyvin voimakkaasti esiin teknologiavetoisuus, kun konkreettinen toteutus ja hyötykäyttö ovat saaneet vähemmän huomiota. Myös Thomas Olsson on tuoreessa väitöstutkimuksessaan tuonut esiin lisätyn todellisuuden sovellusten teknologialähtöisyyden. Hän peräänkuuluttaa käyttäjälähtöisen suunnittelun merkitystä, jotta sovellusten todellinen hyöty saataisiin esiin. (Olsson 2012, 43-46.)

Pauliinaa kiinnostaa kirjoittaa erityisesti QR-koodeista. Kävimme keskustelua siitä, että QR-koodithan eivät ole varsinaisesti lisättyä todellisuutta. Lisätyn todellisuuden sovelluksissa tuodaan käyttäjän fyysisen maailman näkymään virtuaalisia objekteja. Lisätyn todellisuuden määritelmissähän (esim. Azuma 1997) kriteerit ovat vieläkin tiukemmat sille mikä on lisättyä todellisuutta, ja lisätyn todellisuuden selaimet eivät välttämättä edes täytä näitä kriteereitä. Kuitenkin voimme sisällyttää QR-koodit osaksi materiaaliamme, koska niiden käyttötapa on varmasti noviisikäyttäjän näkökulmasta hyvinkin samanlainen ja merkitystä tällöin on vain uudenlaisella, ei-tekstipohjaisella tavalla saada lisätietoa vaikkapa jostakin objektista johon QR-koodi on kiinnitetty. Materiaalissamme on kuitenkin tärkeää tuoda esiin myös määritelmällinen ero paitsi materiaalin laadun näkökulmasta, myös niitä lukijoita varten, jotka haluavat perehtyä syvällisemmin aihepiiriin.

Anna-Kaisa on kiinnostunut kirjoittamaan virtuaalimaailmojen ja lisätyn todellisuuden tekijänoikeuksista, virtuaali-identiteetistä (esim. miten se luodaan ja mitä sillä tarkoitetaan) sekä erilaisista lisätyn todellisuuden välineistä. Tekijänoikeudet ovat Anna-Kaisan mukaan tulleet vahvasti esiin eräässä projektissa jossa hän on mukana ja ne on siksi tärkeä sisällyttää tähänkin materiaaliimme. Myös virtuaali-identiteetti on kiinnostava aihealue materiaalimme kohteena olevia ympäristöjä ajatellen. Anna-Kaisa toi myös esiin yhden konkreettisen lisäyksen materiaalimme virtuaalimaailmaosioon - Open Simin Kitelyn, joka on Open Simissä oleva valmis alue, jonne eräs yritys voi korvausta vastaan rakentaa oppimisympäristön halutunlaiseksi.

Riitta ja Päivi S. ovat yhdessä kirjoitelleet materiaaliin virtuaalimaailmoista - niin Second Lifesta kuin vähän myös realXtendistäkin. Esiin nousseita teemoja joista he ovat kiinnostuneet kirjoittamaan ovat mm. toimivien oppimisympäristöjen rakentaminen - eli saattaa käydä niin, että oppimisympäristön rakenne ja toiminta eivät kulje käsi kädessä, jos kouluttaja kouluttaa valmiiksi rakennetussa ympäristössä. Tällöin ilmenee mm. käytettävyysongelmia. Materiaaliin olisi hyvä saada vahvasti esiin näkemystä siitä mikä toimii ja mikä ei toimi virtuaaliympäristöissä. Tähän liittyen on myös hyvä mainita, että Tamperen yliopistossa valmistuu kevään 2013 kuluessa Second Life- ja realXtend-benchmarkkaus, jossa on tarkoitus erityisesti paneutua noviisikäyttäjien näkökulmaan ympäristöjen helppokäyttöisyyden osalta ja vertailla niitä, tässä mahdollisesti voisi olla hyvä tuoda esiin myös kouluttajan näkökulmaa ympäristöjen käyttöön. Yrjö oli palaverissa mukana lähinnä kuuntelumielessä tästä näkökulmasta, ja kirjoittelee mahdollisesti muutaman rivin materiaaliin vielä myöhemmin :)

Tuija haluaa keskittyä kirjoittamaan erityisesti virtuaalimaailmoista bisnesnäkökulmaa esiintuoden sekä virtuaalimaailmojen opetuskäytön caseista liiketoiminta-alueelta. Tuija mainitsi mm. Matti Mäntymäen väitöskirjan aiheeseen liittyen otsikolla Continuous use and purchasing behaviour in social virtual worlds.

Itse olen aloitellut hieman lisätyn todellisuuden osalta, ja siitä on tarkoitus jatkaa, erityisesti opetuskäyttö on oma kiinnostuksen kohteeni yleisestä näkökulmasta, mutta myös muut osa-alueet kiinnostavat. Taisin unohtaa perjantain palaverissa mainitakin oman kiinnostukseni kirjan sisältöjen osalta :)

Muistuttelin vielä kertaalleen muutaman kirjoitusteknisen seikan tärkeydestä (aivan kaikista en tainnut muistuttaa tällä kertaa mutta kokosin olennaisimmat vielä tähän muistin virkistykseksi :).

  • On suositeltavaa kirjautua Wikikirjastoon ennen kuin alat kirjoittaa - näin sivuhistoriaan tallentuu tieto kirjoittajasta ja on helpompi jälkikäteen jäljittää eri kirjoittajien tekemiä muutoksia.
  • Käytä jokaiseen sivuun liittyvää Keskustelu-sivua viestiäksesi sisältöihin liittyvistä asioista muille kirjoittajille - näin kunkin sivun sisältöön liittyvä keskustelu pysyy tallessa. Voisi olla hyvä tapa myös aloittaa kunkin sivun kirjoittelu sillä, että vilkaisee ensin Keskustelu-sivulta ovatko muut kirjoittajat jättäneet "viestejä" seuraaville muokkaajille.
  • Muokkaa sivujen pienimpiä osia eli alilukuja niiden otsikoiden vierestä löytyviä Muokkaa-painikkeita käyttäen (jotka avaavat vain kyseisen aliluvun tekstin näkyviin) - ei koko sivun ylälaidasta löytyvältä Muokkaa-välilehdeltä (joka avaa koko sivun sisällön näkyviin). Näin voidaan välttää samanaikaisesta muokkauksesta johtuvia muokkauskonflikteja.
  • Jos erotat jonkin ajan kuluessa pitkäksi kasvavia päälukuja aliluvuiksi omille erillisille sivuilleen, älä tee sitä hetken mielijohteesta, vaan pohdi ensin tulevalle alisivulle hyvä ja pysyvä nimi. Myös kirjan rakenteeseen saattaa tulla vielä muutoksia joiltakin osin, joten ei kannata liian varhain hötkyillä vaan paras tapa lienee yrittää pärjätä pääsivujen kanssa vielä jonkin aikaa kunnes kirja alkaa löytää lopullisen muotonsa.

Kävimme sitten vielä konkreettisiin kirjoituspuuhiin, vaikka kaikki eivät pystyneetkään loppuun asti jäämään. Kuten aikaisemmin mainittu, kukin kirjoittaa silloin kuin itselle parhaiten sopii, mutta kirjoitustilanteet joiden aikana on myös mahdollista kommunikoida muiden kirjoittajien kanssa reaaliaikaisesti haluttaessa (ja jolloin on erityisesti tullut varattua kalenterista aikaa kirjoittamiseen) on aikaisemmissa wikikirjaproduktioissa todettu varsin tehokkaiksi. Sisältöä näytti syntyvän tälläkin kertaa!

Ja jälleen kerran - lisäilkää jälleen muut tänne minun mahdollisesti unohtamiani asioita tms.

Muistion kirjoitteli Joanna


Lähteet:

Azuma, R.T. 1997. A Survey of Augmented Reality. Teleoperators and Virtual Environments 6(4), 355-385. Available at: http://www.cs.unc.edu/~azuma/ARpresence.pdf [Accessed 23.11.2012].

Olsson, T. 2012. User Expectations and Experiences of Mobile Augmented Reality Services. Doctoral Dissertation. Tampere University of Technology. Available at: http://dspace.cc.tut.fi/dpub/handle/123456789/21226 [Accessed 23.11.2012].